Nuorten seurusteluväkivalta ei ole harvinainen ilmiö
Vuosi 2026 alkoi karulla tilastolla. Alkuvuoden aikana Suomessa on menettänyt henkensä 7 naista. Kaikissa tilanteissa tekijäksi epäilty on tapetun naisen entinen tai nykyinen puoliso. Vakavimmat teot näkyvät otsikoissa, mutta väkivallan juuret voivat näkyä jo nuorten ensimmäisissä seurustelusuhteissa.
Nuorten seurusteluväkivalta ei ole harvinainen ilmiö
Tutkimuksen mukaan 16–17-vuotiaista parisuhteessa olleista tytöistä jopa 45 % oli kokenut parisuhdeväkivaltaa (Heli Siltala, 2022). Seurusteluväkivallan kokemukset koskettavat myös Etelä-Pohjanmaan nuoria – mutta tukea ja ennaltaehkäisevää työtä on vahvistettu merkittävästi viime vuosina Väkivallattomuuden tukijat -hankkeen (ESR+) toimesta.
Valtakunnallista hanketta koordinoi ETKL, ja alueellisena toteuttajana toimii Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry yhdessä viiden muun ETKL:n jäsenyhdistyksen kanssa.
Nuorten seurustelusuhteissa väkivalta ei aina ole helposti tunnistettavaa. Se ei tarkoita ainoastaan fyysistä väkivaltaa, vaan voi näkyä myös esimerkiksi kontrollointina, mustasukkaisuutena, painostamisena tai toisen arvosteluna. Nuorelle voi olla hämmentävää huomata, että jokin suhteen toimintatapa ei tunnukaan hyvältä, vaikka sen olisi aiemmin ajatellut kuuluvan seurusteluun.
Ensimmäisissä ihmissuhteissa opetellaan vasta omia rajoja, vuorovaikutustaitoja ja sitä, millainen kohtelu on hyväksyttävää. Siksi on tärkeää puhua nuorten kanssa paitsi väkivallasta myös siitä, millainen on turvallinen ja kunnioittava seurustelusuhde.
Luen 15-vuotiaan Viljan tarina
Työkaluja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille
Väkivallattomuuden tukijat -hankkeessa on luotu malleja seurusteluväkivallan ehkäisemiseen, tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja väkivallan käytön katkaisemiseen. Samalla on vahvistettu nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamista.
Tavoitteena on ollut lisätä sekä nuorten että ammattilaisten tietoisuutta seurusteluväkivallan ilmiöstä ja vahvistaa väkivallan tunnistamista. Hankkeessa on pyritty vahvistamaan ammattilaisten osaamista tunnistaa väkivalta, ottaa se puheeksi ja tukea sekä väkivaltaa kokeneita nuoria, että omasta käyttäytymisestään huolissaan olevia. Näin myös osaaminen ennaltaehkäisevistä toimista kasvaa.
Työpajoja ja koulutuksia
Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä on levitetty valtakunnallisesti verkostojen ja koulutusten kautta, jotta käytössä olisi mahdollisimman yhteneväisiä toimintatapoja. Ammattilaisille suunnattuihin menetelmäkoulutuksiin osallistui yhteensä 325 ammattilaista. Valtakunnallisesti työpajamallin mukaisiin oppitunteihin 2025 vuoden aikana osallistui 2111 nuorta ja 72 ammattilaista.
Nuorten palautteita työpajamallista
“Herätti tunteita.”
“Opin hyödyllisiä tietoja.”
“Työpaja oli hyvä ja puhuttiin tärkeää asiaa. Opin paljon uutta ja opin ajattelemaan asioita, joita en yleensä tule ajatelleeksi. Työntekijät olivat mukavia ja heidän kanssaan oli helppo puhua.”“Sai ajattelemaan asioita.”
“Puhuttiin tärkeästä asiasta, kiitos <3”
Ammattilaisten palautteita menetelmäkoulutuksista
“Sain työkaluja, joita kaipasin.”
“Materiaalit ovat tosi hyvät.”
”Näistä asioista on välillä hyvä kuulla puhuttavan ääneen jotta on helpompi ottaa itsekin puheeksi nuoren kanssa kun sattuu sopiva tilanne kohdalle.”
Keskustelu auttaa tunnistamaan väkivaltaa
Hankkeen aikana olen keskustellut aiheesta niin nuorten kuin ammattilaisten kanssa. Keskusteluissa on käynyt selväksi, että monelle aikuiselle voi olla vaikea ymmärtää, miksi näistä teemoista on tärkeä puhua esimerkiksi yläkouluikäisten nuorten kanssa. Helposti ajatellaan, etteivät nuoret vielä kohtaa tämänkaltaisia ilmiöitä ja että aiheesta puhuminen vain ahdistaisi heitä.
Ymmärrettävästikin aikuisten ei ole aina helppo puhua väkivallasta. Juuri tähän epävarmuuteen hankkeessa kehitetyt menetelmät tuovat välineitä.
Nuoret puolestaan kaipaavat tietoa ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa voi keskustella näistä asioista ja kysyä, jos jokin mietityttää. Jotta aikuinen voisi olla nuoren tukena, tarvitaan ymmärrystä, osaamista ja uskallusta. Nuoret ovat olleet mukana menetelmien kehittämisessä jokaisessa vaiheessa joko asiantuntijoina tai kehittämispilottien kautta asiakkaina.
Nuoret elävät nyt täysin toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin missä me tämän hetken ammattilaiset olemme kasvaneet. Yhteistyökoululla Kauhajoella olemme yhdessä koulun ammattilaisten kanssa pitäneet nuorille työpajaoppitunteja turvallisesta seurustelusta sekä seurusteluväkivallasta.
Työpajoissa on syntynyt hyvää keskustelua siitä, mitkä asiat vaikuttavat siihen millaisia olemme omissa ihmissuhteissamme. Voi olla hämmentävää huomata, että jotkut omat tai lähipiirissä opitut ajattelu- ja toimintamallit voivat olla haitallisia, vaikka se ei olisi ollut tarkoitus. On kuitenkin hyvä, että tämä herättää keskustelua ja pohdintaa vaihtoehtoisista toimintatavoista. Nuoret vasta harjoittelevat ihmissuhdetaitoja ja opettelevat tunnistamaan omia rajojaan. Siksi on tärkeää, että heidän ympärillään on turvallisia aikuisia, joiden kanssa näistä asioista voi keskustella. Seurustelun kuuluu olla nuorelle myönteinen ja turvallinen kokemus – mahdollisuus oppia läheisyydestä, luottamuksesta ja kunnioituksesta.
Hanke on saanut kiitosta tekemästään tärkeästä ja ajankohtaisesta työstä. Työ nuorten turvallisten ihmissuhteiden vahvistamiseksi on pitkäjänteistä, mutta jokainen keskustelu ja kohtaaminen voi olla merkityksellinen.
Kun väkivallasta puhutaan ajoissa, voidaan ehkäistä vakavimmat teot tulevaisuudessa ja muuttaa ne tilastot, joilla tämä vuosi alkoi.
Heidi Salomäki
Väkivalta- ja kriisityöntekijä
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Projektityöntekijä
Väkivallattomuuden tukijat -hanke (ESR+)