Eroauttamistyö

Parisuhteen päättyminen herättää eroajissa monenlaisia tunteita. Ero voi tuoda mukanaan tunteen petetyksi tulemisesta, turvattomuutta, luopumisen tuskaa, häpeää, toivottomuutta, vihaa, surua ja samanaikaisesti myös helpotuksen olon. Syyllisyys eroon johtaneista ratkaisuista tai eropäätöksestä, pettymys itseen tai parisuhteen päättymiseen voivat olla läsnä eroaan läpikäyvän aikuisen elämässä.

Erokokemuksen läpikäyminen on aina yksilöllinen prosessi ja puolisot voivat ajatella eroon johtaneista syistä hyvinkin eri tavalla. Eroamiselle on tyypillistä eriaikaisuus eli parisuhteen osapuolet selviytyvät erosta omaan tahtiinsa. Selviytymiseen vaikuttavat mm. aiemmat elämänkokemukset ja onko itse ehtinyt valmistautua eroajatukseen vai tuleeko parisuhteen päättyminen itselle yllätyksenä. Olisikin hyvä, että puolisot puhuisivat eroaikeistaan keskenään, jos se on omassa elämäntilanteessa mahdollista ja turvallista.

Ero koskettaa myös erityisesti perheen lapsia sekä sukua ja perheen lähipiiriä. Oman lapsen ero voi herättää muistikuvia isovanhemman omasta erosta tai he kantavat huolta suhteen säilymisestä lapsenlapsiin. Läheiset voivat olla tärkeä tuki erotilanteessa niin aikuisille kuin lapsille. Puolueettomaksi asettuminen vanhempien välille ja ajan antaminen lapsille voi olla tärkeä apu.

Lapselle vanhempien ero voi olla moninainen tunteiden kirjo. Lapsi käy läpi elämänmuutoksen ja hän tarvitsee aikaa sopeutuakseen muuttuneeseen perhetilanteeseen ja aikaa opetella kahden kodin arkea. Vanhempien olisi hyvä miettiä ratkaisujaan myös lapsen näkökulmasta ja huomioida perheen kunkin lapsen omat yksilölliset tarpeet. Olisi myös hyvä etukäteen miettiä, mitä muutoksia ero tuo lapsen elämään ja mitkä asiat voivat säilyä ennallaan. Lapselle on tärkeä kokea, että erosta huolimatta vanhemmat pystyvät yhdessä sopimaan häntä koskevista asioista.

Eroavan aikuisen on hyvä muistaa, että puoliso, josta on eroaa, on edelleen lapselle tärkeä ja ainutkertainen vanhempi. Lapsen suhtautumiseen vanhempien eroon vaikuttaa se, millä tavoin lasta valmistellaan tuleviin muutoksiin, saako lapsi ilmaista asioista mielipiteensä ja kerrotaanko lapselle myös niistä asioista, jotka säilyvät hänen elämässään erosta huolimatta.

Lapselle on hyvä kertoa erosta sen jälkeen, kun vanhemmat ovat tehneet asiasta päätöksen. Vanhempien olisi myös hyvä keskenään miettiä, mitä he erosta ja siihen liittyvistä syistä kertovat lapsille. Lapsen on hyvä kuulla, että ero on aina aikuisten välinen päätös. Vanhempien keskinäinen sovinnollisuus ja yhteistyöhön pyrkiminen lapsen kasvatukseen ja huolenpitoon liittyvissä asioissa ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

Vanhemmat voivat hakea tilanteeseen apua yhdistykseltämme ottamalla yhteyttä joko miestyöntekijäämme tai nais- ja lapsityöntekijäämme. Voimme sopia henkilökohtaisen tapaamisen, paritapaamisen tai tapaamisen koko perheenne kanssa ja miettiä yhdessä keinoja tilanteesta selviytymiseen. Järjestämme myös Vanhemman neuvo-vertaistukiryhmiä, joissa voitte saada vertaistukea samankaltaisessa tilanteessa olevilta henkilöiltä.

Kaksi kotia -sovellus kahden kodin arkeen

Ero voi olla ratkaisu aikuisten keskinäisiin ongelmiin, mutta harvoin lapsen ongelmiin. Lapsi kokee usein vanhempiensa eron menetyksenä. Se, mitä lapsi erossa menettää, riippuu ratkaisevasti siitä, miten vanhemmat eronsa toteuttavat ja millaiseksi vanhempien välinen vuorovaikutus eron jälkeen muodostuu. Yhteishuollon toteuttaminen arjessa ja vanhempien välinen yhteistyö vaativat vanhemmilta sopimista ja joustavuutta sekä uudenlaisen yhteistyötavan rakentamista.

Lapsen ei tulisi jäädä vanhempien välisten kiistojen ja riitojen todistajaksi tai välikappaleeksi. Lapsen kuullen ei tulisi mollata tai mitätöidä entistä puolisoa tai asettaa lasta valintatilanteeseen vanhempien välille.  Jos yhteistyön tekeminen on haasteellista, olisi tärkeää, että vanhemmat hakisivat apua erosta selviytymisen tueksi. Oman eron käsittelemättömyys, katkeroituminen ja vihanpito, voivat näkyä yhteistyöongelmina vanhempien välillä.

Lapsen olisi tärkeätä kuulla, että hänestä huolehditaan ja häntä rakastetaan erosta huolimatta. Vanhempien tehtävänä on vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja luottamusta siihen, että hänestä huolehditaan erosta huolimatta ja ettei ero ole hänen syytään.

Yhteistyövanhemmuuteen pyrkivät vanhemmat arvostavat toistensa vanhemmuutta ja näkevät toisensa lapselle tärkeinä ja merkittävinä. Yhteistyövanhemmat myös tukevat lapsen suhteen säilymistä molempiin vanhempiin. Parisuhteen päättymisestä huolimatta vanhempia sitoo yhteen lapsiin liittyvä yhteinen kasvatus- ja huolenpitovastuu.

Apua eroon chatistä

Mistä Apua eroon -chatissa voi keskustella?

• parisuhteen päättymisestä
• erosta selviämisestä
• eron jälkeisestä  vanhemmuudesta
• lapsen asemaan ja huomiointiin liittyvistä teemoista
• eroon, vanhemmuuteen ja lapsiin liittyvistä palveluista ja käytännöistä
• Chatin käyttö ei edellytä rekisteröitymistä ja keskustelu käydään nimettömänä ja kahden kesken päivystäjän kanssa.

APUA EROON -CHAT

Apua eroon chat on avoinna arkisin kello 12-18.

Maanantaisin klo 11-14 voi keskustella kansainvälisiin eroihin ja huoltoriitoihin sekä lapsikaappaustilanteisiin liittyen Kaapatut Lapset ry:n päivystäjän kanssa.

Keskiviikkoisin kello 9-10 voi keskustella Yhden Vanhemman Perheiden Liiton päivystäjän kanssa.